Uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään ja valvomaan – Vindkraft

Vindkraft

Locales logo
Forgot your your password?

Uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään ja valvomaan

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin ja myös kansallisesti uusiutuvan energian toimintasuunnitelmaan on kirjattu uusiutuvan energian käytön lisääminen nykyisestä. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa halutaan saada kasvamaan 9,5 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Vuonna 2004 uusiutuva energia edustaa 28,5 prosenttia Suomen primäärienergian tuotannosta, eli Suomen uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta tulisi olla 38 prosenttia vuonna 2020. Pitkän aikavälin tavoitteena on puolestaan hiilineutraali yhteiskunta. Suomen tavoitteet ovat kansallisella tasolla kunnianhimoisemmat kuin mitä EU muilta jäsenmailtaan vaatii. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa määriteltiin vuonna 2009 uuden 20-20-20 tavoitteen mukaiseksi, eli että vuoteen 2020 mennessä koko EU:n energiankulutuksesta 20 prosenttia tulisi saada uusiutuvista lähteistä.

Jokaisella Euroopan Unionin jäsenmaalla on oma kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma, joka sisältää arviot siitä, kuinka paljon energian loppukulutuksesta on uusiutuvaa energiaa ja mitkä ovat tavoitteet vuodelle 2020. Lisäksi suunnitelmassa tulee olla erilaisia kehitysnäkökulmia uusiutuvan energian suhteen sekä mahdollisia poliittisia tukitoimenpiteitä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudet liikenteessä, sähkötuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Suomen energia- ja ilmastostrategia päivitettiin vuonna 2016 ja suunnitelmaa jatkettiin vuoteen 2030 asti. Suunnitelman valmistelivat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Strategiaan on kirjattu konkreettisia toimia ja tavoitteita, joiden avulla Suomi saavuttaa paitsi kansalliset, myös EU:ssa yhteisesti sovitut energia- ja ilmastotavoitteet. Edellinen energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin vuonna 2013.

Kannustimena tuet ja poliittiset tukitoimet

Uusiutuvan energian käyttöön voidaan vaikuttaa poliittisilla tukitoimilla, erilaisilla tuilla ja rahoituksella. Uusiutuvan energian politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia seurataan joka vuosi seurantaraportin avulla. Raportissa käydään läpi uusiutuvan energian käyttömäärät, sen valtiolle aiheuttamat kustannukset, kasvihuonekaasujen päästövähennykset ja metsähankkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutukset. Tarkastelussa paneudutaan metsähakkeen ja tuulivoiman hyödyntämiseen, biokaasun käyttöön sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä ja biopolttoaineiden käyttöön liikenteessä ja lämmityksessä.

Tukea energian tuottamiseen sekä voimalaitosten rakentamiseen ja kunnostukseen

Uusiutuvalle energialle on räätälöity erilaisia tukia, jotta tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Vuodesta 2011 uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle on ollut mahdollista saada tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina. Syöttötariffijärjestelmään kuuluville tuulivoimaloille, biokaasuvoimaloille ja puupolttoainevoimaloille maksetaan tukea, joka kattaa tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan välisen erotuksen. Voimalaitos voi saada tukea yhteensä 12 vuoden ajan. Päätöksen maksettavan syöttötariffin suuruudesta tekee Energiavirasto, joka myös huolehtii tariffien maksamisesta sähköntuottajalle.

Toinen uusiutuvan energian tukimuoto on energiatuki, jota myönnetään uusiin investointeihin. Energiatuen avulla pyritään tukemaan uuden energiateknologian käyttöönottoa ja sen saamista markkinoille. Tukea voivat saada yritykset, kunnat ja yhteisöt joilla on kriteerit täyttävä ilmasto- ja ympäristömyönteinen selvityshanke. Hankkeen täytyy edistää uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, kasvattaa energiansäästöä tai tehostaan energiantuotantoa tai käyttöä tai vähentää energiantuotannon tai käytön aiheuttamia ympäristöhaittoja. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi pienten lämpökeskusten rakentamiseen, pieniin sähköntuotantohankkeisiin, polttoaineiden tuotantohankkeisiin ja uuden teknologian demonstraatioihin. Tukea ei voi kuitenkaan saada liiketoiminnan perustamiseen tai markkinointiin.

Kolmas tukivaihto ovat maatalouden investointituet. Näiden tukien tavoitteena on säilyttää maatalouden toimintaedellytykset ja kehittää kilpailukykyä. Tukien avulla on tarkoitus parantaa maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua, noudattaen kuitenkin kestävän kehityksen periaatteita. Tukea voi saada esimerkiksi maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen tai laajentamiseen. Jotta tukea voisi hakea, täytyy lämpökeskuksessa hyödyntää uusiutuvaa energiaa eli tuottaa lämpöä puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla. Laitokset voivat kuitenkin saada tukea vain siltä osin, kun niiden tuottamaa lämpöä ja energiaa käytetään maatilan tuotantotoimintaan tarvittavissa rakennuksissa.