vindfraft

Perinteiset energialähteet

Perinteisiksi energialähteiksi sanotaan energiaa, joka saadaan fossiilisista tai uusiutumattomista polttoaineista. Fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili ja maakaasu.

Öljy ja maakaasu ovat muodostuneet muinaisista eliöjäänteistä, etenkin kasvi- ja eliöplanktonista, ja kivihiili taas sanikkaismetsien ja soiden kasvijätteestä. Fossiiliset polttoaineet ovat nykyisen energiatuotannon perusta, ja noin 87% kaikesta energiasta on peräisin niistä. Ne ovat uusiutumattomia, ja niitä on rajallisesti. Näihin lukeutuvat myös ydinvoima ja turve, koska turvesuon kasvu vie tuhansia vuosia. Nyky-yhteiskunta vaatii toimiakseen yhä suurempia määriä energiaa. Jos sähkönsaanti lakkaa, niin tietoliikenne pysähtyy, kaupat ja pankit eivät voi toimia, ja sähköllä lämmitettävät talot jäähtyvät. Suomessa 40% energiasta menee rakennusten valaisemiseen ja lämmittämiseen, 30% teollisuuteen ja 30% liikenteeseen ja maatalouteen. Fossiilisten polttoaineiden suurin ongelma ovat niiden käytöstä aiheutuvat päästöt, jotka vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon. Ydinvoima ei saastuta ympäristöä päästöillä, mutta sen radioaktiivisuus on riski ja ydinjätteen käsittely ja säilytys on hankalaa. Perinteisten energianlähteiden ongelma on myös se, että ne loppuvat aikanaan, toisin kuin uusiutuvat energialähteet, joista lähes kaikki ovat suoraan tai epäsuorasti lähtöisin auringosta, kuten aurinkoenergia, tuuli, vesivoima, biomassa ja aallot. Geoterminen energia saadaan maapallon sisäisestä lämmöstä, ja vuoroveden energia kuun liikkeistä suhteessa maapalloon.

Öljy

Öljy on mailman tärkein energialähde, josta jalostetaan polttoaineita liikennevälineisiin, kuten autot ja lentokoneet. 90% liikenteestä kulkee öljyn voimalla. Lisäksi öljyllä lämmitetään rakennuksia, ja sitä käytetään petrokemian teollisuuden raaka-aineena. Öljy on tärkeä raaka-aine, joten sen käyttö energian tuottamiseen vaarantaa petrokemiallisen teollisuuden tulevaisuudessa. Öljyä löytyy ympäri maailmaa alueilta, joilla on ollut matala meri 5-100 miljoonaa vuotta sitten. Öljyä löytyy myös sitoutuneena kiviainekseen, mutta näiden öljyvarojen hyödyntäminen on haitallisempaa ympäristölle kuin raakaöljyn poraaminen.

Kivihiili

Maailman tärkein sähköntuottaja, kivihiili on myös merkittävä lämmityksen tuottamisessa. Kivihiiltä tarvitaan myös teräksen valmistukseen,ja kemianteollisuudessa siitä valmistetaan synteettistä kumia. Kivihiiltä louhitaan  avolouhoksista, jolloin sen tuotanto on halpaa ja kuljetuskin on helppoa. Sitä löytyy vielä verrattaen runsaasti, varsinkin heikompilaatuista vähemmän hiiltä sisältävää ruskohiiltä, jota riittää nykyisellä kulutuksellakin vielä pitkään.

Maakaasu     

Maakaasua käytetään etenkin lämmitykseen ja sähkön tuotantoon, mutta myös jonkin verran ajoneuvojen polttoaineena. Sitä kuljetetaan putkissa jopa tuhansien kilometrien matkoja, mutta putket ovat kallis investointi, ja kaikkialta putkien vetäminen ei ole mahdollista. Niinpä maakaasua kuljetetaan usein nestemäisessä, jäähdytetyssa LNG (Liquefied Natural Gas) muodossaan. Vaikka LNG:n kuljetus on edullista, tarvitsee se kalliit terminaalit tuotanto- ja vastaanottaja-alueilla. Maakaasua ja öljyä löytyy myös sitoutuneena kallioperään, josta se on mahdollista irroittaa liuskekivistä särötystekniikalla, joka on melko edullinen tapa tuottaa maakaasua. Etenkin USA on kunnostaunut siinä, mutta särötyksen ympäristövaikutukset ovat laajat, joskin edelleen kiistanalaiset.

Turve

Turve on maatunutta suokasvillisuutta, joka on vasta fossiloitumassa ja on rakenteellisesti kivihiilen hyvin varhainen muoto. Sitä käytetään laajemmin vain Suomessa ja Irlannissa, ja lähinnä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Suomi on mailman suurin turpeentuottaja.  Turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa suoluontoa ja ojituksesta aiheutuu päästöjä lähivesiin. Käytön jälkeen tuotantoalue täytyy metsittää, ottaa viljelykäyttöön tai palauttaa luonnontilaan.

Turve

Ydinvoima

Ydinvoimalat tuottavat sähköä, ja niiden energialähde on radioaktiivinen uraani, joka vapauttaa lämpöä fissioreaktiossa hajotessaan. Tämän lämmön avulla höyrystetään vettä, josta johdetaan generaattoreilla sähköä. Uraani erotellaan kallioperästä tai merivedestä, ja se on uusiutumaton metallinen alkuaine. Koska uraani ei ole fossiliperäistä, ei ydinvoima kuulu fossiilisiin polttoaineisiin. Uraanin louhinnasta aiheutuu ympäristöongelmia, jonka lisäksi ydinjäte on ympäristöhaitta, jolle ei ole erinomaista ratkaisua.

You may also like...