Kodin energiankulutus
vindfraft

Kodin energiankulutus

Kotitalouksissa kulutetaan energiaa etupäässä kodin ja käyttöveden lämmittämiseen, mutta sähköä kuluu myös erilaisten kodinkoneiden käyttämiseen ja kodin valaistukseen. Tavanomaisessa suomalaisessa kodissa sähkönkulutuksen kustannuksista jakaantuu 53 % lämmitykseen, 28 % taloussähköön ja 20 % lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.Energiankulutus jakaantuu eri tavoin kodin asuntomuodon perusteella, omakotitalossa suurin osa sähköstä kuluu lämmitykseen, kun taas rivitaloissa kärjessä on monesti valaistus. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja, kuten maalämmön käyttöönotto tai aurinkopaneelien asentaminen, on helpompi tehdä omakotitaloon, mutta energiankulutusta voi tehostaa monilla helpoilla keinoilla riippumatta siitä, asutko omakoti-, pari, rivi- tai kerrostalossa. Energiankäyttöä kotona voi tehostaa muun muassa vähentämällä tarpeetonta kulutusta, tehdä tarkempaa harkintaan laitehankinnoissa ja käyttää laitteita ja järjestelmiä käyttöohjeen mukaisesti.

Maalämpö

Maalämpö perustuu auringonpaisteesta varastoituneen lämmön talteenottoon. Auringon säteilystä saatavaa energiaa varastoituu maaperään, vesistöihin ja kallioihin, jotka toimivat luonnon omina lämmönvaraajina. Modernit maalämpöpumput ovat edullisen ja huolettoman käytön ansiosta hyvin suosittuja valintoja kodin lämmitysmuodoksi. Nykyaikaiset maalämpöpumput ovat lisäksi vain vähän tilaa vieviä, jolloin rakennusneliöitä säästyy muuhun käyttöön.

Sähköstä
Sähköstä

Maalämpöpumppu vastaa toimintaperiaatteeltaan jääkaappia, mutta kylmän sijasta maalämpöpumppu pumppaa lämpöä, jota voidaan kerätä maaperään asennetun putkiston kautta. Putkisto on mahdollista asentaa maaperää joko poraamalla sille kallioon kaivo tai sijoittamalla se horisontaalisesti kaivettuna maahan. Maalämpöpumpun putkiston voi sijoittaa myös tontin läheisyydessä olevaan vesistöön.

Maalämpö entisen järjestelmän tilalle

Maalämmön on tutkittu säästävän parhaillaan kodin lämmityskuluissa jopa 70 %. Se on ympäristöystävällinen ja käyttökustannusten kannalta varsin edullinen lämmitysvaihtoehto, sillä järjestelmässä kuluu energiaa ainoastaan lämmön siirtämiseen maasta rakennukseen. Yleensä vanhat lämmitysjärjestelmät, kuten esimerkiksi öljylämmitys, sähkövaraaja tai puukattila, ovat vaihdettavissa uuteen maalämpöjärjestelmään. Järjestelmän vaihtamiseen käytettävien investointien kustannukset riippuvat nykyisen järjestelmän toiminnasta ja maalämmön keruupiirin asennuspaikasta.

Maalämpöjärjestelmää rakennettaessa on tärkeää valita maalämpöpumppu, jonka avulla kyetään tuottamaan patteriverkostoon tarpeeksi lämmintä vettä, eli tyypillisesti 60–70° C. Asuntokohteen energiantarpeen mitoitukseen on myös perehdyttävä syvällisesti, sillä monesti vanhemmissa rakennuksissa ei ole kohteen lämmöntarpeen mitoittamista helpottavia energiatodistuksia. Maalämpö vaivaton ja energiatehokas järjestelmä, ja tutkimusten mukaan jo yli puolet lämmitysjärjestelmän vaihtoa suunnittelevista harkitsee maalämpöä seuraavaksi lämmitysjärjestelmäksi.

Maalämpö
Maalämpö

Kodinkoneiden energiankulutus

Kodissa sähkölämmityksen lisäksi suurin osa sähkönkulutuksesta kuluu erilaisten kodinkoneiden ja -laitteiden ylläpitoon. Kulutusarvioinnit ovat aina suuntaa-antavia ja perustuvat yleensä kotitalouksien sähkönkäytöstä tehtyihin tutkimuksiin laskelmissa käytettyjen esimerkkiperheiden tapauksessa. Neljän hengen perheessä, joka asuu vuonna 2000 rakennetussa sähkölämmityksellä, ilmalämpöpumpulla ja sähköisellä lämmönvesivaraajalla varustetussa talossa, sähkölämmitykseen kuluu 0,12 €/kWh keskimääräisellä sähkönhinnalla noin 3 800 €/vuosi.

Ruoanvalmistukseen menee noin 200 €/vuosi, lähes saman verran myös pyykin ja astioiden pesemiseen, viihde-elektroniikan kulutus vastaa hieman yli 100 €/vuosi, joka vastaa myös saunomiseen kulutettavaa sähköä. Led-valaistukseen kuluu vuodessa keskivertokodissa 45 € ja sekalaisiin sähkökuluihin uppoaa 75 €/vuosi. Kylmäkoneiden kulutus riippuu muun muassa niiden säädöistä sekä laitteen iästä ja energialuokasta. Suosituslämpötila jääkaapille on 4–6° C ja pakastimelle -18° C. Liian kylmälle säädetyt laitteet kuluttavat huomattavasti enemmän oikein säädettyyn verrattuna.

Suuri televisio voi kuluttaa päivässä runsaasti sähköä, sillä television teho voi olla jopa 800 W. Jos televisiota katsotaan useita tunteja päivässä, siitä voi tulla suuri kuluerä sähkölaskussa. Myös pelikonsoli voi kuluttaa 300–400 W ollessaan käynnissä. Uudenaikaisilla näytönohjaimilla varustetun pöytätietokoneen tarvitsema teho voi olla 700–800 W. Tehoa vaaditaan paljon, jos aiot pelata esimerkiksi syksyllä 2018 julkaistavan Battlefied V -pelin kaltaisia uutuuspelejä tai harrastaa AutoCAD-piirtämistä. Itse en tarvitse tehokasta konetta uutuuspelien pelaamiseen, vaan käytän yleensä kannettavaa tietokonetta, jolla lähinnä surffaan netissä ja pelaan mahjongia, pokerstars tai tammea, mikä ei kuluta niin paljoa sähköä, mutta tietokonetta ei silti kannata pitää jatkuvasti päällä turhan panttina.

Viihdelaitteiden sammuttaminen niin sanottuun lepotilaan kaukosäätimellä ei katkaise laitteiden kulutusta, vaan ne vievät vielä silloinkin melko paljon energiaa. Laitteiden virrat kannattaakin katkaista kokonaan esimerkiksi kytkimellä varustetun pistorasian kautta varsinkin pidempiaikaisten poissaolojen ajaksi. Sähkönkulutusta voi kotioloissa mitata helposti sähkönkulutusmittarilla, joita voi ostaa monista rautakaupoista tai lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueen kirjastoista.

Aurinkopaneelit kotiin

Aurinkopaneeleiden halventuessa niiden käyttö on alkanut pikku hiljaa yleistyä varsinkin kesämökeillä sekä myös kotitalouksissa. Aurinkopaneelien avulla tuotettu oma käyttösähkö on investointi, joka vähentää taloudellista riskiä sähkönhinnan muutosten suhteen ja tekee myös kodista ympäristöystävällisesti energiatehokkaamman. Tyypillisesti aurinkopaneelijärjestelmien kokoluokka on 1,5 kWp – 10 kWp, ja niiden hinnat alkavat muutamasta tuhannesta eurosta. Paneelivalmistajat myöntävät monille paneeleille 25 vuoden tuottotakuun.

Aurinkopaneelien mahdollista sähköntuottoa voi arvioida esimerkiksi Oulun Energian aurinkolaskurilla, joka määrittää rakennuksen katon pinta-alan ja siitä aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan alan, ja tällä alalla tuotettavan aurinkosähkön kokonaismäärän. Laskuri ilmoittaa esimerkkirakennuksen katon pinta-alaksi 162 m², josta aurinkoenergian tuotantoon sopii 38 m² ala. Laskurin mukaan tällä alalla kykenee tuottamaan kokonaismäärältään 5 787 kWh aurinkosähköä, jolla esimerkkitaulukon mukaan voisi lämmittää saunan kaksi kertaa päivässä tai ajaa sähköautolla 27 233 km. Taulukko kertoo myös vähentyneiden aiheuttamiesi CO₂-päästöjen määrän.

Kannattaako aurinkosähkö taloudellisesti

Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön taloudellista kannattavuutta laskiessa järjestelmän avulla tuotetun sähkön kustannukset ja aurinkopaneelien asentamisen rahoitus pitää suhteuttaa sen käyttöikään. Viiden kilowatin järjestelmällä tuotetun sähkön hinta on laskennallisesti 0,10–0,15 €/kWh, kun se lasketaan 25 vuoden käyttöiälle. Tähän on sisällytetty invertterin uusiminen 10–15 vuoden käytön jälkeen. Todellinen hinta riippuu tietenkin järjestelmän toteutuneesta vuosituotosta ja rahoituskustannuksista.

Aurinkopaneelit kotiin
Aurinkopaneelit kotiin

Nykyisin sähkön hinta aurinkopaneeleilla tuotettuna vastaa tällä hetkellä suunnilleen kotitaloussähkön hintaa, johon sisältyy sähköenergia sekä sähkön siirto ja verot. Sähkön markkinahinnan ennustaminen 25 vuoden ajalle on hyvin vaikeaa, mutta esimerkiksi viimeisten 15 vuoden aikana sähkönkulutuksen kokonaishinta sähkölämmitteisissä kodeissa vuotuisella noin 18 000 kWh kulutuksella on noussut väliaikaisista vaihteluista huolimatta keskimäärin kuusi prosenttia vuosittain. Aurinkosähkön kannattavuuteen voi tutustua esimerkiksi Aalto-yliopiston Finsolar-hankkeen sivulla.

You may also like...