Geoterminen lämpö on Suomen oloihin sopivaa maalämpöä – Vindkraft

Vindkraft

Locales logo
Forgot your your password?

Geoterminen lämpö on Suomen oloihin sopivaa maalämpöä

Maalämmöllä tarkoitetaan yleensä maaperään varastoitunutta auringon lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen maalämpöjärjestelmän avulla. Suomessa maalämpö on pääosin geotermistä energiaa, joka ei tule auringosta vaan jota saadaan syvältä maasta poraamalla, sillä meidän ilmastossamme auringon tuottama lämpö yltää ainoastaan noin 15 metrin syvyyteen maan pinnasta. Geoterminen energia on maankuoreen johtavaa energiaa, joka syntyy radioaktiivisten hajoamisten sivutuotteena maan sisällä. Maalämpö puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. Se on lämmitysmuotona ekologinen, sillä maalämmön käyttämisestä ei synny hiilidioksidi- tai hiukkaspäästöjä eikä se kiihdytä ilmaston lämpenemistä. Maalämpö on periaatteessa kenen tahansa saatavilla, kunhan ihmiselle vain on laitteet joiden avulla energiaa voi hyödyntää. Maalämmön ottaminen käyttöön on kallis investointi, mutta pitkällä aikavälillä se muuttuu jatkuvasti edullisemmaksi lämmitysmuodoksi.

Maalämmön historia on jäljitetty vuoteen 1853, jolloin Lordi Kelvin suunnitteli ensimmäisen lämpöpumpun. Muutama vuosi myöhemmin, vuonna 1855, Peter von Rittinger vei suunnitelmia eteenpäin, mutta edelleen asia jäi suunnitelman tasolle. Ensimmäinen varsinainen maalämpöpumppu valmistui vasta 1940-luvun loppupuolella, kun Robert C. Webber teki ensin kokeita pakastimen avulla ja rakensi lopulta ensimmäisen suoran vaihdon maalämpöpumpun. 1970-luvulla maalämpöteknologia saapui ensin Ruotsiin ja sitten meille Suomeenkin. Vuosina 2006 – 2011 maalämpö oli omakotitalojen rakentajien eniten suosima vaihtoehto lämmitysjärjestelmäksi.

Geotermistä energiaa voidaan hyödyntää joko käyttämällä kuumiin lähteisiin kulkeutuvaa kuumaa vettä ja höyryä tai muodostamalla poraamalla kallioon ns. lämpökaivo. Lämpökaivo on syvä porareikä, johon asennetun putkiston avulla johdetaan vettä maan sisälle. Vesi lämpenee ja muodostaa höyryä ja höyry puolestaan johdetaan turbiiniin, jotta siitä saadaan sähköä. Geoterminen energia sopii käytettäväksi suoraan lämmitykseen, jos johtamalla kuumennettu vesi johdetaan lämpölaitoksella lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi Pariisissa on jo 1970-luvulta lähtien lämmitetty yli 100 000 asuntoa pumppaamalla 55-75 asteista vettä 1 500 – 2 000 metrin syvyydestä. Suomessa geotermistä energiaa hyödynnetään kuitenkin yleensä maalämpöpumppujen avulla. Tällöin pumpun energia tulee kallioon poratusta reiästä.

St1 ja Fortum rakentavat Espoon Otaniemeen Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan lämpölaitoksen, joka toimii geotermisellä energialla. Voimala muodostuu kahdesta maahan poratusta reiästä, joista toiseen johdetaan vesi ja toisesta reiästä se nousee lämmitettynä ulos. Reiät ovat syvyydeltään kuudesta kahdeksaan kilometriä. Vettä on tarkoitus hyödyntää kaukolämmön tuotannossa, sillä siihen tarvitaan yli 120 asteista vettä. Kyseessä on koko maailmankin mittakaavassa ensimmäinen tämän tyyppinen voimalaitos, sillä näin syviä lämpökaivoja ei ole muualla kokeiltu teollisessa tuotannossa. Geoterminen voimalaisto tuottaa lämpöä jopa 40 megawatin teholla ja tämän voimalaitoksen avulla on tarkoitus kattaa noin kymmenesosa koko Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Maalämmön mahdollisuudet ovat vasta nyt paljastumassa. Maapallo pitää sisällään suuren määrän lämpöä ja hyödyntämällä edes pienen osan siitä ihmiset voisivat saada käyttöönsä tuhatkertaisesti tarvitsemansa määrän. Maapallon tilavuudesta noin 99 prosenttia on kiinteää tai sulaa kiveä, jonka lämpötila on tuhat astetta tai vieläkin enemmän. Viimeinen prosenttikin on suurelta osin yli sata-asteista kiveä. Lämpö on alun perin säilynyt maankuoren alla geologilta kausilta asti, mutta radioaktiivisen hajoamisen myötä sitä syntyy myös lisää. Maalämmön tulevaisuuden mahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti esimerkiksi Massachusettsin teknisessä korkeakoulussa MIT:ssä, joka jo nykyisten tutkimusten pohjalta suosittelee, että Yhdysvalloissa kannattaa rakentaa vuoteen 2050 mennessä sata gigawattia geotermistä sähkötehoa. Hankkeita on käynnistetty myös Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa sekä Australiassa. Sähköä tuotetaan tällä hetkellä geotermisesti 24 maassa, mutta se vastaa toistaiseksi vasta kolmea promillea maailman sähköntuotannosta. Öljyn hinnan nousu tekee vaihtoehdosta kuitenkin koko ajan kiinnostavamman.